Olemme hölmöjä

Olemme paluuta täynnä
Täällä kuin syksyn perennat
Tulemme hiljaisen toivon maasta
Turvakellarista kiireen ja epätoivon alta
Olemme Rockbändi, jota kukaan ei koveroi
Salaisuus, joka vahvistuu kertomalla
Äänemme tulvii hiljaisuutta
pysähdy, niin näet meidät
sillä tänään olet vahvuisemme
et enää sorru heliumpallon painosta
vaan ojennat kätesi ja kiität hengestäsi
hölmöjä unelmia

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , | 3 Comments

Enkelinrakennussarja

Se mököttää, kiusallakaan sano mitään
vetää vaan oven lukkoon, leikki kuuroa
vaikka naapuritkin saa kuulla
mikä käärme se on

13 vuotta sitten
olisi pitänyt tehdä abortti
likka tietää sen itekin ja silti se vaan
istuu sängyllään, leikkii kuollutta

chattaa kavereille netissä, oikeita sillä ees ole
sitä saa hävetä, syö kuin sika eikä hymyile
terapiaankin ois tahtonut, haukkumaan mua varmaan
ihan kun psykoilla ei ois oikeeta kuultavaa

mutta se näkee vaan ittensä
menis vähän ulos, näkis todellista maailmaa
niin ei se hullu enää hyökkäisi mua vastaan
kuin mikäkin pakanamaan kansalainen

Posted in runoja | 2 Comments

Pariton

Minä ja turhuuteni

murrettu totuus taittaa ruskeaan
kuin 70-luvun valokuva
retrouskomus ja haalea sota
päivää polttavalla kesäilmalla

Koetan pystyttää pääni

ilta viilenee kaskaiden sirinäksi
sää pyytää alipukeutumaan
järkeä ei voi konmarittaa
hymyilen parittomana sukkana

Minä ja tarkoitukseni

Posted in runoja | Tagged , | Leave a comment

Satu

Minä olen satu
liikun eläviltä kopioiduin kyvyin
maailmassa, jossa ääni on ainoa totuus
Olen kirottu unelma
vain kahden promillen hetki ikuista onnea
muu olemukseni on seikkailua järjelläsi
Olen unohdettu uhraus
vihaat minua, koska äidillesi olin totta
et muista sanojani, et tunne kasvojani
Minä nään kaatumisesi
kipeänä hetkenä, kun sadat nauravat
en tarjoa apua tai kokoa tavaroitasi
Mutta olen satu
kieltä hauraampi verkko
sulautat minut kyyneleinä jäähän
Mutta silti
olen todempi kuin hiekka haavoissasi
koska sinä olet sankari, itseisihme
ja minä olen satu

Posted in runoja, tajunnanvirtaa | Tagged | Leave a comment

Hyttyset eivät onnu

Taas soi kesäyön antituutulaulu
kääpiövampyyrit imevät unirauhan

en sulje parvekkeen ovea
en huido enkä myrkytä

Vain naarashyttyset pistävät
koiraille riittää mesi

peiton alla, turvakolossa
koetan keksiä ininän rytmin

Hämäryydellä on tarkoitus
ärsyttävä kauneus, harmaa totuus, löytymätön tahti,
viipyvä uni, synnyttävä runo, minuuden pisara
paukamat proteiinilähteisiin
Hyttysen voi tappaa
elämää ei.

Posted in runoja | Tagged | Leave a comment

Verenmaku suussa johtuu vain hyttysliiskasta

Lahnatanssia Kivijärven rannalla
Selviäminen on kamppailulaji
(tässä kohtaa katse balleriinojen jalkoihin
no pain – no gain
except weight gain
mutta painoa ei mainita joutsenlauluissa)
Täyskontaktissa elämän kanssa ei
ole aikaa harjoitaa itsepuolustusta

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , | 7 Comments

Lahnatahna Yo-kylän ytimessä

Ripustan rumia lakanoita
vääntyneille rautatangoille
ja hymyilen tahroille
kuin muistolle jostain kauniista

Olen jotakuinkin elossa
eikä se häiritse juurikaan

Vaikka jaan sänkyni vain minuakin
epämääräisempien ötököiden kanssa
Vaikka tahrat kertovat epäonnistumisesta
Vaikka kaikki on jos

Ulkoa kuuluu stressi-Erkkien
herätysvirren pärinä

Rapsutan hyttysenpistoa
kuin rakkainta koiraa
ja virnuilen elämälle
kuin vain peloton lahna voi

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , | 2 Comments

Vihollinen

Hän juoksee kilpaa pelkonsa kanssa
Metsä on aina pimeä, pelto upottava
oksat hakkaavat kasvoja
kuin räkättiparvi nälkäistä varista
Hän on rampa, kieletön ja huora
antanut kaikkensa pakosta
pelko seuraa varjona jaloissa
Hyvät kuolevat nuorina
Kaupunki, jossa ainoakaan auto ei osu
myrkyllinen ilma ei tapa
joka sekunti tapahtuu pahoja asioita
Hän ei tiedä kenelle, mutta tuntee syyllisyyden
vanhuus tuli yksin
Ei syytä itkeä, jollain on asiat aina huonommin
Varjon sävy syvenee, nielee jalat
mutta säästää pään
Kipu säteilee. Ainoat säteet. Valo joutui kuolioon.
Hän juoksee, vaikkei pysty

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , | Leave a comment

Eikä vuosien jälkeen enää muisteta kuinka vahva on kun on

Ei asvaltin rako vaan juurikaspelto
Round upia ja peittausaineita
Voikukkaa ei liiemmin kehuttu
mutta mullassa voima ja rakkaus

Piilo-opetussuunnitelmassa tasapäistäminen
puupää ei suostunut uppoamaan
Yksinäiset välitunnit tarinoissa
Vain pojilla lupa lumoutua sateesta

Ampiaispelkoisena herhiläispesään
väkivalta valtasi pulpetin
Kolme vuotta kauhussa
silti oudointa oikeat ystävät

Linjaltaan työnnetty auto ojassa
murskaantuneet pellit ja lynkattu lapsuus
Hälytysvalot pimeyttä korostamassa
onnettomuuden sirpaleita

Itseviha itsetuho itseitseitse
Maailma oli kaunis muttei minun
yli-inhimillinen pahuus otsaleimana
ja ihoa raapivat sekunnit

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , , , , , , | 4 Comments

Arvonnan voittaja on…!

Qppa! Kiitoksia kaikille osallistuneille ja erityiskiitosta ihanista viesteistänne<3 Ootte huippuja!

Posted in blogi, muuta | Tagged | 4 Comments