Lepohetki

Ehkä on aika levätä.
Männynpihka ja muurahaisten löyhkä,
hellepäivän smelltrack löytää aistit.
Kuivahkon kankaan rikkaudessa
ei ole mitään ylimääräistä.
Puolukoiden hiljaiset kukat
tuovat toiveita loppukesän makuloistosta.
Kesän lämpö pureutuu sydämeen asti.
Illalla en muista kimalaisten kiireitä.

Posted in Runoja | Tagged , , , , | Leave a comment

Aamutoimia

Pitää pukeutua ja yrittää
olla kuin ne ihmiset, joita en enää
jaksa edes tavoitella.
Suklaa haisee pelolle, syön silti
kymmenen palaa.
Olen yhden asunnon loukussa
vain koirani tuoksuu kodilta.
Lisää suklaata, nimettömiä tunteita
käsittely peruttu taas kerran.
Pakon ja tahdon rajamailla
eläminenkin voi olla itsekästä.
Puen eilisen vaatteet päälle
kuin huominen olisi olemassa
ainoastaan kalentereissa.
Olen hetken turvassa,
hajusteettomien ihmeiden maailmassa.

Posted in Runoja | Tagged , , , | 10 Comments

Eteenpäin

Ennen en edes editoinut eloani.

Etsin eräpäiväna eväitä elämääni,
eksyin epäonnettomuuteeni.
Ehken enää erehdy ennustamaan
eloisuuttani etanoista.

En enää epäile eläväni erehdyksestä.

Posted in Runoja | Tagged , , , | 19 Comments

Kapinaa kansissa

Kuvaajantaitoni…

Tarjolla olisi painotuoretta Kiltin kapinaa! Harmaita suhahduksia -kustantamon ja minun yhteinen riskinotto on nyt valmis julkaistavaksi. Luettavaa riittää lähes 150 sivun verran, sekä tuttuja että vieraampia runojani. Lisäksi muutama nuori lahjakkuus on koristanut sivuja kymmenellä mustavalkokuvalla.

Kirjaa voi tilata suoraan minulta lähettämällä viestiä osoitteeseen kiltinkapina@gmail.com, lähetän vastausviestinä maksutiedot. Tällöin voin singeerata kirjan ja kirjoittaa vaikkapa vapaavalintaisen omistuskirjoituksen. Hintaa kirjalle tulee 21.90 € + postikulut 1,50€ ensimmäisessä luokassa tai 1,20€ toisessa.

Kirjan voi myös tilata kustantajan verkkokirjakaupasta: http://www.verkkokirjakauppa.net/?36,valjanen-hanna-maija-kiltin-kapina

Posted in runokirja | 4 Comments

Maljapuhe II

Rohtuneet huuleni painautuvat ennen kehoitusta
piimälasin reunojen kummallekin puolen
kohotan maljan tilalta pääni ja taputan jännitystä olalle
Puhallan mörön kurkustani saippuakuplan sisään
ja hymyilen läpi seinien vääristyneiden virsien

Kyllä
Iloitsen
Ihan
Tosissani
Olostani
Seuralaiseni
!

En lisää vitsiä loppuun en huumoria alkuun
Velkani on liian tosi onneni tosikon iloa
Minä nousin lainatuin siivin suonsilmästä
enkä tahdo luopua ansiottomasta palkkiostani
En vaikka vain lainani ansiosta pystyn juhliman kanssanne

Tervetuloa. Oikeasti.

Posted in Runoja | Tagged , , , , | 7 Comments

Tänään on kevät

Milloin silmut muuttuvat lehdiksi?
Koska hämmennys onneksi?
Kuivunut sydämeni versoaa uutta ihmettä,
kuuntelen kaivattua kasvua kuulokkeet korvilla.
Olenko eksynyt, kun kaikki on vierasta,
vai lopultakin perillä kun kaikki on rakasta?
Kuljen pehmein askelin kysymysten päällä
ja vaikka uppoaisin, en usko enää suohon.
Tänään on hyvä päivä.

Posted in Runoja | Tagged , , , | 2 Comments

Pohjavirta

Ei hulluudessa ole mitään hienoa
kun makaa järven pohjassa
liian elossa noustakseen pintaan.
Ihoa pyyhkii neliasteinen vesi
sisällä kiehuu happo ja terävät piikivet
yhdistävät nämä vieraat maailmat
tahmeilla haavoilla.
Kangistuneet sormet koettavat turhaan viittoa
a-p-u-a kun viha on ensimmäinen todellisuus.
Ota syliin, rusenna terveeksi,
itsestä ei enää ole kysymys.

Posted in Runoja | Tagged , , , | 11 Comments

Siistiytymässä

Koetan aivopestä itseni mäntysuovalla
luonne istuu tiukemmassa kuin pihka
Marja veri kuumalla veri veri kylmällä
liotuskaan ei auta kun rypyt vain lisäävät pinta-alaa
Vaikka menen läpi harmaan kivimankelin
tahrat vain pinttyvät ja rosot vaihtavat paikkaa
Klooriin en silti sorru.

Posted in Runoja | Tagged , , , | 2 Comments

Kaavoittamatonta

Ei elämää voi sieventää.
Kaaos ei menetä malttiaan, kasvojaan, voimiaan,
vaikka kuinka liimaan purkitettuihin sanoihin
hintalappuja, viivakoodeja, pukukoodeja,
vien roskat, tuhkat, turhat, tärkeät.
Seison ajan rajamailla ja koetan
vaihtaa kaavoja teorioihin
mutta saan vain digimonkortteja ja
vanhentuneita pääsiäismunia, palapelejä sisällä.
Itkisin, jollei keskipakoisvoima imisi kyyneleitä
sisääni pelkällä olemattomuudellaan
Vain lapset luulevat aikuisten leikkejä tylsiksi.

Posted in Runoja | Tagged , , , | 2 Comments

Olenko olemassa tänään sinulle?

Haittaako, jos istun tässä,
kirjoitan muutaman sanan
ontolle paperille,
nypin pöytäliinaa suoremmaksi
ja odotan kiitosta?

Kuuletko kuinka molemmat aivosoluni
taistelevevat huomiostasi,
varoen korvakäytäviä?
Näetkö mikä minusta on tullut,
lauseidesi orja, huomion kipeä
makrilli, joka nykii koukkua vain
ollakseen oleva?

Olen puhelinpelkoisen vastaaja
tarpeellinen kunnes
uusia viestejä
nolla
tänäänkin.

Posted in Runoja | Tagged , , , , | 4 Comments