Category Archives: runoja

Kuinka Jumalaa imarrellaan?

Älä istu, ole hyvä. Selkänojaan saat nojata, jos puheesi painotukset sitä pyytävät. Valo leikkii kaljunpeittokampauksellasi kuin kujeellinen siunaus Aloita puhe lempeästi, estradisi on valmis kaikumaan ylistystäsi, sielusta sieluun Housunkalus kiristää miettimään kohtuullisuutta Jyrise. Lyö nyrkillä ilmaa. Varoita syntisiä. Syntisiä. Syntisiä. … Continue reading

Posted in runoja, runoneva | Tagged , , , | 3 Comments

Kenties

Kenties elämä on karkean suloista hymyä kynsien läpi ja ajanhampaan heilutusta Kenties mollamaijan tanssi kierrätyssarimatolla maalaa taivaaseen enkeleitä Kenties unohdus on alitajunnan valhe valkoista maalia peittaamaan tuuperruttavan kauneuden ahnailta Kenties mollamaija tanssii aina yksin saa naurut hampaalliselta yleisöltä ja unohtaa … Continue reading

Posted in runoja, runoneva | Tagged , , , , | 1 Comment

Tänään

Minut muistetaan ehkä pahuuden alkulimana tärisevänä hyytelönä joka itki omaa minuuttaan Iskin kynteni ja varpaani kiinni muutokseen Huomaattakoon nyt: minä havisen! Toivon oksalla suotuisassa tuulessa ylempänä kuin katseeni eilen ylsi minä havisen! Keski-iän portilla ensimmäisessä nuoruudessani elämä on seuraus ja … Continue reading

Posted in runoja, runoneva | Tagged , | 11 Comments

Bussipysäkki

Maailmoja rajaa kahden ja puolen metrin tyhjyys paitsi katoksessa liian pienessä sateensuojassa ajatuskiertolaiset törmäilevät toisiinsa puolikimmoisia kolareita sattuu välttämättä ja silloin kahden mietekuun kohdatessa syntyy lause Bussi on myöhässä henkilökohtainen avaruus sortuu hymähdykseksi vaikka kuinka koetat kerätä hyistä tyhjiöhyhmää ympärillesi … Continue reading

Posted in runoja | Tagged | 8 Comments

Kesäkuu

kuu kuusi, kutsuu kummaan kuljentaan kuurosade kuohuu, kumisappaat kuskaavat kuusen kusta kukaan kurkota kuuhun, kun kurjat kulkurit kuuntelevat kultaisia kumppaneitaan kuin kullekin kuuluisi kuvitelma kuolemattomuudesta kukunta kuvaa kutakuinkin kutakin

Posted in runoja | Tagged , , , | 2 Comments

Mutkassa

On vaikea ajatella suoraan kun tienvarsi riehuu vihreää ruusu nauraa kassin rajoille ja sadepisarat tuoksuvat lomalta

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , | 2 Comments

Laitila here I come

Liian usein olen muistoihini paennut Hyvin usein niitä vain surrut Tieni Laitilaan on jo harvennut Ajan hammas on kokemaani purrut Kai suku teki tepposen ja muistot pam pam Laitilani here I come Äitienpäivänä en ehkä itkekään vaikka jo naapurista pyrstölleni … Continue reading

Posted in runoja | Tagged , , , , | 2 Comments

Rekisteröiden

Rekisteristä häädetty nimi kirjainsarja, josta emme ole vastuussa Herrat suojelevat isänmaata Herra suojelkoon muita Päivänpolttava paperi palaa kuin itsestään -ton, -ton, -ton, -ton ja silti hän on Hänellä ei ole nimeä hänellä ei ole ikää hänellä ei ole kansalaisuutta hänellä … Continue reading

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , | 4 Comments

Kohtaus

Hän kiipesi puistonpenkille viattomasti verkkosukkiksissaan leimasi tuijotukseni helvetinlauhdutushymyllään “Kaksi euroa tai Amnestyn jäsenyys” ja ymmärsin paluumatkan tulevan kalliimmaksi Taivaan koira murisi meille tai hänestä ensimmäiset rakeet piirittivät kysymykseni “Työtön enkeli vai varakas feissari” enkä silti malttanut juosta sateenvarjoni perään Aurajoki … Continue reading

Posted in runoja | Tagged | Leave a comment

Herkkyydestä

“Olet herkkä” ja koetan kasvattaa paksun nahan vain rasvakerros ihon alla enenee eivät kaikki haavoihinkusijat välitä virtsan desinfioivuudesta “Ole hiljaa tai kiitä” Viaton heittää ensimmäisen kiven vyön alle ja minä kiroan kymmeneen saamiani martyyripisteitä

Posted in runoja | Leave a comment