Monthly Archives: January 2013

Pettäjän valta

Minulla on pettäjän valta yli katkeran maan Olen kääntänyt kivet mineraaleiksi, häpäissyt jokaisen ymmärrystähehkuvan kirjaston ja mitoittanut kaikki tuomiot rikoksista ihmisyyttä vastaan ratkiriemuttomiksi vitseiksi Elolliset, ne jotka säästin huivikseni, painavat päänsä kunnioituksesta, pelosta eivät ikinä myötähäpeästä Voimani rakentuu heikkoudesta muiden … Continue reading

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , | 8 Comments

Syyntakeinen

Yritän pestä käteni hyvillä ajatuksilla. Otteeni lipsuu. Aikomukset sekoittuvat likaveteen eivätkä edes kupli. Syytän pakkasta, kun kämmenselkäni ovat kuivat ja veriset. Ei pehmonalle voi tuntea puhtautta Brazien maailmassa.

Posted in runoja, runotorstai | Tagged | 8 Comments

Pienviljelijän tytär

Minä seisoin kotitien päässä, jäin isääni katsomaan. Mies vahva kuin petäjäpuusta tehty tarkkaili tilustaan. Minä ihailin hiljaista rauhaa, minä kolmesta lapsesta toinen. Ja kun isäni siirtyi työstä työhön jäin iltaa odottamaan. Mä olin viljelijän tytär lähes sankari siis itsekin Vielä … Continue reading

Posted in runoja | Tagged , | 5 Comments

Kuin surmaisi yksikielen

Kun päätin lopettaa valittamisen yritin katkoa kehujenkalastusvapani väkäpäiset koukut täyttivät sormeni tutkin itseäni kuin raaputusarpaa voiton tilalta löysin ärtyneen luomen koetin oikoa naurettavuuksia nauruksi mutta vaikenemisen kulta ei kelvannut panttilainaamoon etsin turhaan pessimisminkorvaushoitoa laastareita löytynyt katukaupastakaan

Posted in runoja | Tagged , , , | 4 Comments

2013 aakkoset eli Miksi talven linnut laulavat?

aikaa maailmanloppujen jälkeen betonilähiöt, rikkisateet ccleaner ja avaruusjäte dominanssia vallan vuoksi epätasapainossa minä ja maa feikki on uusi musta ja Google yleistiedon mitta harvinaisen tummaa on jo illansuusta, suussani vain jälkijättöistä hämärää kohujulkkiksen kohdussa kasvaa lehtienlapsi, lehtolapsi, lapsi kuitenkin millä … Continue reading

Posted in runoja, runotorstai | Tagged | 13 Comments

Ajan hetki

Ajan hilse pyörii yksinäisessä valonsäteessä, tanssii, hohtaa ja katoaa, kun katson kauemmaksi. Salakavalan hitaasti käkikello lyö meneviä hetkiä säpäleiksi. Ei aika ota vankeja, se surmaa kokijansa ja antaa seuraajalleen, pölyiselle peilikuvalleen, joka elvyttää ennen murhaa, jotta seuraava aika saa tehdä … Continue reading

Posted in rakkausrunot, runoja | Tagged | 10 Comments

Minä olen

Minä olen puu, läpimätä puu päättömän polun vieressä Minä olen lintu, luuton lintu hylätyn pesän pohjalla Minä olen etsinyt, kauan etsinyt toivoa tunkion sisältä Minä olen kaivannut, oikeasti kaivannut sinua minuuden tilalle Minä olen yksin, hektisesti yksin oman vääryyteni vankina … Continue reading

Posted in runoja | Tagged | 14 Comments