Monthly Archives: October 2014

Aika ei huomaa minua, vaikka huudan iskulauseita

Seison yhä ajan takana ilman sarvia ja hampaissa reikiä valmiina istumaan vihollisten päälle pelottomampana kuin lapsena ilmapallon Ajan takaa en näe muuta vain aikalaiseni A:sta Ö:n kautta kotiin en tiedä uskoako edellisten elämieni haamuihin Tottiin, isään, rakkauteen Ajan takaa olennaisia … Continue reading

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , | 6 Comments

Kirpeä hetki

Hetki oli kylmä kuin lähdelammen vesi heinäkuun helteessä Hän käänsi kasvonsa ylöspäin kuin rukoukseen johon oli enemmän syytä kuin uskoa Alijäätynyt vesi rummutti toivoa ja liotti meikin Hän luotti oven sulkeutumisen avaavan ikkunan kuitenkin liian pienen ruholleen Suudelma sateessa vai … Continue reading

Posted in runoja | Tagged , , , | 2 Comments