Tekojää ei petä

ensimmäistä kertaa ikkunalattialla
kuin kuulisit kuovin äänen

Muovia muovia Muovia

paino jakautuu koko kengänpohjalle
onneksi vältät korkoja

Korkealla korkealla Korkealla

ensimmäistä kertaa sylissäni
muzakista musiikkiin

Soinnut soinnut Soinnut

et pelkää liiskaavasi minua
et huomisen totuuksia

Kerrot kerrot Kerrot

sinä kihlajaisvalssit ikkunalattialla
eikä tekojää petä koskaan

This entry was posted in runoja, runotorstai and tagged , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Tekojää ei petä

  1. Jenni says:

    Luin tän tuossa kuukausi sitten läpi ja mun päässä paukkui viikkoa myöhemmin semmoisella äänellä “muovia muovia, muovia” ja mietin että mistä se oli jäänyt mun päähän. Nyt sekin selvisi :D

    “paino jakautuu koko kengänpohjalle
    onneksi vältät korkoja”
    ^ Tuosta tulee mieleen oma pelko kävellä korkokengillä koska pelkään että korko katkeaa :D

    “et pelkää liiskaavasi minua
    et huomisen totuuksia”
    ^Ja tästä kohdasta taas tykkään runossa eniten. En osaa sanoa miksi, mutta se vaan iskee muhun.

  2. hilbert says:

    Voi ei, anteeksi Jenni! Kiitos taas kommentistasi!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>