Kuinka Jumalaa imarrellaan?

Älä istu, ole hyvä. Selkänojaan saat nojata, jos puheesi painotukset sitä pyytävät.
Valo leikkii kaljunpeittokampauksellasi kuin kujeellinen siunaus
Aloita puhe
lempeästi, estradisi on valmis kaikumaan ylistystäsi, sielusta sieluun
Housunkalus kiristää miettimään kohtuullisuutta
Jyrise. Lyö nyrkillä ilmaa. Varoita syntisiä. Syntisiä. Syntisiä.
Ole Herran ruoska. Sylkipiiskasi saa osua toiseen riviin asti viiltävät sivalluksesi taaimmaisiinkin
Ilma on hieman liian sakeaa keuhkoillesi
Vaikene tehokkaasti
Nosta katseesi, pyyhkäise silmäkulmasta hikikyynel ja anna pienten sanojen tulla luoksesi.
Herra on minun paimeneni
kuinka onnellinen onkaan lammas laumassaan
kuinka surullinen on vapaa vuohi
Levitä psalmipalsami, siirrä uskoton vuori ja jätä rakkaus
sillä suurin niistä on rakkaus
Tässä sinun on hyvä, Jumalan valosta ei näe pimeään

This entry was posted in runoja, runoneva and tagged , , , . Bookmark the permalink.

3 Responses to Kuinka Jumalaa imarrellaan?

  1. Pingback: Haaste 9 – Runoneva

  2. sanapasanen says:

    Tämä on vaikuttava runo siitä, miten ihmisen vallanhalu, oikeassa olemisen illuusiona, ilmenee uskonnollisuudessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>