Koska tie on löydettävissä

Minä tahdon muuttaa peiliisi
tehdä siitä arvoisesi
ei enää pala kylmää lasia
vaan rakastava kaiku sinusta

Totuuksia on monia
minä en viillä rikkinäisenäkään
olen vain särkyneet sanat seinällä
näe minut kiusaajien lauseiden läpi

Sillä me kumpikin ansaitsemme
enemmän kuin sallimme itsellemme
Etsimme eilen vietyä toivoa
Yhdessä ehkä voisimme kääntyä

itseuskoon, uuteen nykyisyyteen
Kuin sokeroituja pihaljanmarjoja syövä kettu
nauraisimme metsän happamuudelle
ja ilkeä jätti jättäisi tilan peilin kaunottarelle

This entry was posted in runoja and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>