Kirpeä hetki

Hetki oli kylmä kuin
lähdelammen vesi
heinäkuun helteessä

Hän käänsi kasvonsa ylöspäin
kuin rukoukseen
johon oli enemmän syytä kuin uskoa

Alijäätynyt vesi
rummutti toivoa
ja liotti meikin

Hän luotti oven sulkeutumisen
avaavan ikkunan
kuitenkin liian pienen ruholleen

Suudelma sateessa
vai sateen suudelma
härmä hiipi aivoihin

Hän hymyili pilville kuin vain
paljon kestänyt voi
katsoi kelloaan ja astui huomiseen

Hetki oli ohi
kuin elämän kevät
ilman lämpö kasvulle

This entry was posted in runoja and tagged , , , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Kirpeä hetki

  1. irkkunen says:

    Ihana runo taas Hilbert! ♡

  2. hilbert says:

    Kiitos paljon irkkunen:)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>