Tag Archives: ikävä

Mummun maalaama kello

Sekunnit särähtävät Kello puhuu vierasta kieltä liian nopeasti En ymmärrä Koiralla oli kipuja Nyt vain minuun sattuu Eli hetkessä loppuun asti kauniisti Viisari vatkaa aikaa Kupliin voi kuolla Ikävä vahvistaa vain äänet

Posted in runoja | Tagged , , , | Leave a comment

Karrella

Vaivaan nykyistä eiliseen Annan pätsin kohottaa Vaikka pullat onnistuisivat leivinhiiva ei nostata päätä Epäluottamus ottaa kiinni itseinhoon kuin raesokeri vatsan rasvakerrokseen ja suruna pohjalla hiiltymätön palo, vuosien silottama tuska ikävä

Posted in runoja | Tagged , , , | 2 Comments

Jätit nälän

Kuinka vähän täyttääkään neljännes, kun on tottunut jakamaan viiteen.

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , | 14 Comments

Harmautta

Aamulenkillä muutama äkäinen sadepisara lyö kasvoihin kuin tieto konvehtien alkuperästä. On niin syksy, että linnutkin putoavat puista eikä ole vaikea muistaa marraskuun etymologiaa. Ikävä iskee varmasti kuin kauppojen joulukalenteripinot isänpäivän jälkeen. Pilvet syövät värit ja jäljelle jää harmaanruskea maa. Edes … Continue reading

Posted in runoja | Tagged , , , | 2 Comments