Tag Archives: satu

Tekojää ei petä

ensimmäistä kertaa ikkunalattialla kuin kuulisit kuovin äänen Muovia muovia Muovia paino jakautuu koko kengänpohjalle onneksi vältät korkoja Korkealla korkealla Korkealla ensimmäistä kertaa sylissäni muzakista musiikkiin Soinnut soinnut Soinnut et pelkää liiskaavasi minua et huomisen totuuksia Kerrot kerrot Kerrot sinä kihlajaisvalssit … Continue reading

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , | 2 Comments

Syksy

30-vuotiaana olen syksy. Annan aikaa ihmeille, jotka eivät tahdo olla kuolleita aivan vielä. Lennätän värit tummaan maahan ja huuhtelen ne valoksi kylmillä kyynelilläni. Kun minä nauran hirvikärpäset pudottavat siipensä. 30-vuotiaana seison paljain jaloin ikisulassa purossa samassa, johon astuin eilenkin ja … Continue reading

Posted in runoja | Tagged , , , | 2 Comments

Lopetus ei ole tarinan opetus

Kerroinko jo tarinan, polttavan kuin arinan, mahtavista sanoista, lentävistä kanoista, taioista heleistä ja täyttävistä eleistä? Jos en vielä, olkoon tässä, ihan kuin oikeassa elämässä. Olipa kerran pieni noita. Tämä ymmärtää koita, ei pikkuinen ollut hyvä eikä paha, koska oli hänellä … Continue reading

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , , | 5 Comments

Surullinen tarina, joka jäisi mielellään kertomatta, jollei sisältäisi opetusta

Hän säästi sanojaan valitti harvoin ja kehui vielä harvemmin Hän jäi eläkkeelle ryhtyi kirjailijaksi sanasäästöpossullaan Hän ravisti lipastaan ja kuuli sananhelinää päätteli rikastuvansa Hän avasi lukon “kiitos hei anteeksi rakastan sinä sinä” Hän laski sanojaan ja tajusi köyhtyneensä mielsi inflaation … Continue reading

Posted in runoja, runotorstai | Tagged , , , | 9 Comments