Poltan sanani paperilla
tekstiviestiajan nuorena
saan viestini jumaloletetulle
tiivistettyä sätkäpaperille
siunattujen röökipurujen ympärillä
kahdeksantoista henkosen avustamina
sanani joogaavat savuksi
ilmakehien ohi kohti taivasta
en pyydä perinteistä keuhkosyöpää
tai edes keuhkoahtaumatautia
en viitsi edes vitsailla maailman rauhasta
kun lähes jokainen sotasankari kiittää jumalaa
rukoustuhka punoittaa hetken toivoa
ehkä korkeudessa luetaan toiveeni
joka päättäjille on jo liikaa
että tuet riittäisivät koko kuuksi
ja ystävä pysyisi erossa parvekkeen kaiteista
ja naapurin vauva ei itkisi koko yötä
ja minua ei sentään lyötäisi koulussa
ja polveni kestäisi nämäkin liukkaat
heitän uhritumpin tuhka-astiaan
varani eivät riitä mielen kauneusleikkaukseen
mutta ehkä jumaloletettu uskoo silti sieluuni
kun en syö sanojani vaan poltan ne