Vaikeaa

kuinka vaikeaa on toivottaa toiset helvettiin
ku kiroilu on väärin ja joutuu synonyymeja ettiin

ja kiusaajat jauhaa vuodesta toiseen ihmisiä paskaks
ei vittupäistä pääse eroon vaik päätyy ihmismurskaks

kuinka tahtoisin sanoa että kaikki järjestyy
mut millon oikeus tapahtuu ja vääryys estyy

enkä väitä ettei meillä toivoa enää oisi
sanon vaan, ettei kukaan huviksensa loisi

valtion kukkarolla nyt ku ei ennen pidetty huolta
miks mä yritän pitää vaan muiden puolta

ja kaikki jatkuu samana vaik mä oisin poissa
pari kyyneltä vaa enemmän läheisten kasvoissa

en mä taho tuhoutua tai ees tuohtua
etin maailman tolkkua, ymmärryksen lohtua

eniten tahtoisin uskoa itteeni tai karmaan
mut itsesääli tuhoo jokasen aivosolun harmaan

pitäis päästä elämässä eteenpäin vaikka väkisin
mut pelkään eksymistä vaik palkinnon jo näkisin

eikä tässä oo mitään kaunista ja jaloa
pidän vaan ittestäni ihan turhaa haloa

mut en mää silti itteeni paskiaiseks tunnusta
vaik siten pääsis ehkä taviksen hunnusta

pitäs olla enemmän vaikka oon jo liikaa
särki kasvattaa järkeä, mä syön vaa siikaa

väkiluku kasvaa ja niin uudet suuret julmuritki
ite väsyn kaikkeen ja muhun sarjahurmuritki

tähän vielä joku hieno ja viisas lopetusopetus
multa loppu usko ku on kunnon kotikasvatus

Heittiö

Koetin täyttää asunnon kodiksi
peittää peilit pölyllä
ristivedottaa ristiriidat
ja kadottaa kaiut kuolemista

Kaaoksen keskeltä löysin vain käteni
muoviset kerjäläisen kourat
Kovan näppäimistön pehmittämät sormet
kämmenien reunoilla sanoja anoen

Kirjoita meille sydän
Heltymätön näyttö narisi tyhjyyttään
Olin jo lian vanha perhoseksi
kykenemätön kyltymätön katuva

Käsillä oli käsittämätön kiire
ne huitoivat kuristavan ilman kaulalta
painautuivat rinnoilleni ja huusivat
tästä ulos tyhmä lapsi

Valutin sanoja
kuin spagettia siivilässä
kipuni on linnani
näkymätön näkymättömyys

Kädet hymyilivät lasikaltereiden siruja
nojasivat suklaan hautakumpuun kuin pelastusrenkaaseen
nostivat peukalonsa pystyyn ja kielsivät
hukkumasta toiste vartijattomaan vankilaan

Pöly painoi päänsä olalleni
hyvin tehty on puoliksi pedattu
ja joskus maksimalisti ei ole vain
epäonnistunut askeetikko

Hanna-Maijan heittiö on kodin <3

Ajastettu postaus

tahdoin viillellä hiirellä, nähdä hänen verensä virtaavan ykkösinä ja nollina
(gif Pohjanmaan tulvista, punaisena, jokaisen pikselin värinä VIHA!)
tahdoin kostaa erikseen kaikki kosketukset
käskyt    kierouden
vetää maineen hänen jalkojensa alta
ja nöyryyttää hänet wayback machinen ulottumattomiin

en osannut

mutta hakukoneita osasin käyttää
etsivä löytää paikkoja, joihin rikosetsivän silmä ei yllä

elämän hinta oli kallis
mutta pikavippifirmoja oli paljon
ja lopulta kaikki oli kiinni sopimisesta

juuri nyt
pistoolilla, puukolla tai vaikka tyynyllä
liian siististi ja lempeästi
(enempään en löytänyt rahaa)
kuitenkin oikeus tapahtuu laittomasti

ja hän saa melkein ansioidensa mukaan

ctrl+alt+deleten ilman uudestaan syntymää

Selfie-Suomessa

Tyyppi kirjoittaa omakuvarunoja selfie-Suomessa

On tyytyväinen kuin sammakon alku kutukuplassaan
kun joku toinen yhtä susi

antaa viestin sisäavauruudesta
ja jos tulee toinen palaute tyyppi on jo osunut kultasuoleen

ja se luulee parantavansa maailmaa
kun saa kaksi lukijaa
joista toinen on äiti
jonka takia ei voi sanoa suoraan
kuinka kusessa planeetta pyörii

ja se luulee passiivisen vastarinnan
kiinnostavan muitakin kuin tissimiehiä

eikä tyyppi löydä tietänsä tubeen
eikä runoillensa sopivaa appia
eikä punaista lankaa
eikä nykyaikaa kuin Chaplinilta

Tyyppi kirjoittaa omakuvarunoja selfie-Suomessa